Jaakko Rantasen sotakuvat

Päivitetty 21.07.2019
Matti Aaltonen

Paluu aloitussivulle

Jaakko Rantasen sota-ajan kuvat

Kunnioitetun appeni Jaakko Rantasen vanhat sota-ajan valokuvat, kunniakirjat ja mitalit ovat vuosia lojuneet hylättynä kirjahyllyn laatikossa. Eräänä päivänä otin kuvat esille tallentaakseni ne cd-levylle. Kuvat nostivat esille monta kysymystä. Saatoin vain arvailla, koska, missä ja missä tilanteissa kuvat on otettu, sillä kuvissa ei juuri ole mitään merkintöjä.

Tietojen lähteet:
- Kuvat Jaakko Rantasen jäämistöstä tyttärien Terttu Kirjosen ja Seija Aaltosen luvalla.
- Sota-arkisto, Jaakko Rantasen sotilaskantakortti.
- Sotatoimet Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin, Ari Raunio, 2004.
- Talvisodan historiat 1..3 ja Jatkosodan historiat 2...5. Toimittanut: Sotatieteen Laitoksen Sotahistorian toimisto.
- Jatkosota Kronikka. Toteutus: Atena Kustannus Oy 1991

Henkilötiedot: Jaakko Elias Rantanen syntyi Asikkalassa 29.8.1914. Kuollut 19.1.1994 Lahdessa.

Jaakko Rantanen

Asevelvollisuus: Varusmiesvalvepalvelu 4.7.1935...17.6.1936 Hämeen ratsurykmentissä, 3/HRR, Lappeenrannassa.

Jaakko takarivissä toinen oikealta

Osallistuminen sotaan

Talvisota
Toisen maailmansodan alettua ryhdyttiin maavoimien valmiutta kohottaan. Rauhan ajan maavoimista muodostettiin sodan ajan suojajoukot Karjalan kannakselle. Aikaisemmin elokuussa1939 kotiutetut joukko-osastot kutsuttiin takaisin palvelukseen ja syyskuussa kotiutettavat varusmiehet määrättiin jäämään palvelukseen. Samalla annettiin käskyt ensimmäisten joukkojen siirtämisestä Karjala kannakselle.

Käsky täydellisestä liikekannallepanosta annettiin 12.10.1939, jonka jälkeen aloitettiin kotijoukkojen muodostaminen. Maassa oli yhdeksän sotilaslääniä, joista jokainen muodosti yhden divisioonan. Kymen sotilasläänistä tuli Yhdestoista Divisioona (11.D), johon kuului jalkaväkirykmentit: JR 31, JR 32, JR 33 ja kenttätykistörykmentti KTR 11.
Jaakko Rantanen astui palvelukseen 13.10.1939, 1/Jalkaväkirykmentti 33:n
11. Divisioona sijoitettiin Karjalan kannakselle pääpuolustusasemiin ns. Mannerheim-linjalle Muolaan kohdalle. Linjan etupuolella, Mannerheim-linjan ja valtakunnan rajan välissä olivat rauhanajan armeijasta muodostetut ns. suojajoukot, joiden tehtävänä oli vihollisen hyökkäyksen hidastaminen.

Talvisota alkoi 30.11.1939
30.11.1939 Neuvostoliiton Seitsemäs Armeija hyökkäsi koko Karjalan kannaksen leveydeltä. Hyökkäyksen painopiste oli suunnattu kohti Viipuria. Suomalaisjoukot torjuivat hyökkäyksen Mannerheim-linjalle ja estivät neuvostoarmeijan kaikki puolustuslinjan läpimurto yritykset.
Joulukuun loppupuolella Karjalan kannaksella alkoi yli kuukauden pituinen asemasotakausi.
Tammikuun alussa 1940, Kannaksen Armeijan divisioonien numerointia muutettiin siten että 11. Divisioonasta tuli 2. Divisioona.
Helmikuun 11. päivänä 1940 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen kannaksella. Viiden päivän taisteluissa Puna-armeija onnistui murtamaan Mannerheim-linjan Summan ja Lähteen suunnasta.
15.2.1940 Karjalan kannaksen länsi-rintaman joukot saivat Mannerheimiltä käskyn vetäytyä ns. väliasemaan. Myös 2. Divisioona joutui vetäytymään, mutta Itä-kannaksella, linjalla Äyräpää - Taipale, joukot pitivät asemansa sodan loppuun asti.
Länsi-rintaman taistelut väliasemassa jatkuivat noin kymmenen päivää. 28.2. suomalaisjoukot joutuivat vetäytymään edelleen ns. taka-asemalle viholliset kintereillään.
2. Divisioona asettui Vuoksen koillispuolelle. Näissä asemissa taisteltiin ankarasti rauhan tuloon saakka.
Talvisota päättyi 13.3.1940 ja alkoi ns. välirauhanaika.
Rauhansopimuksen mukaan suomalaisten oli vetäydyttävä uuden rajan taakse linjalle Suomenlahti - Enso - Pyhäjärvi.
Jaakko Rantasen kantakortti merkintöjen mukaan hän osallistui Talvisodan taisteluihin Vuoksen suunnalla: Pasuri, Salmenkaita ja Kaskiselkä.
Aika sodassa: 13.10.1939...9.5.1940.

Jatkosota 1941...1944
Toinen maailmansota jatkui Euroopassa. Suomi haki ja sai tukea Saksasta, jonka hyökkäyssuunnitelmiin kuului myös toiminta Suomesta Neuvostoliittoa vastaa. Niinpä Suomi hyökkäsi kesällä 1941 Neuvostoliittoon, koska haluttiin korjata Talvisodan rauhassa koettu vääryys.

Jaakko Rantanen astui palvelukseen 18.6.1941.(8/KTR 9). III Patteristo (III/KTR 9) perustettiin Lahden alueen reserviläisistä.

Kesäkuun 29. päivänä 1941 vuoristoarmeija aloittaa aamulla hyökkäyksen Petsamosta kohti Muurmanskia. Perustetaan Karjalan Armeija, johon kuuluu kaksi armeijakuntaa, (VI AK - ja VII AK). VI armeijakuntaan kuuluvat 11. ja 5. Divisioona.
Tykkimies Jaakko Rantasen osallistuminen taisteluihin alkaa ilmeisesti Korpiselässä 9.7.1941, kun VI AK aloittaa hyökkäyksen voimakkaalla tykistökeskityksellä ja seuraavana päivänä käynnistyvällä koko Karjalan Armeijan yleishyökkäyksellä. Karjalan armeija tunkeutuu kahdessa viikossa Laatokan pohjoispuolelle ja edelleen rannikon suuntaisesti vanhalle rajalle.
Toisessa vaiheessa suomalaisjoukot hyökkäävät Karjalan kannaksella vaiheittain, niin että vanha raja saavutetaan syyskuun loppuun mennessä.
Kolmannessa vaiheessa Karjalan armeija ylittää vanhan rajan syyskuun alussa ja etenee Syvärille ja Ääniselle saakka. Lokakuun alussa suomalaiset marssivat Petroskoihin.
Jatkosodan viimeinen hyökkäys päätyy itsenäisyyspäivän tienoilla 1941 Karhumäen ja Poventsan valtauksiin, jolloin suomalaisten rintamat ulottuvat Syvärille, Ääniselle, Maaselän kannakselle, Rukajärvelle ja Kiestinkiin. Näissä asemissa rintamalinja pysyy kesään 1944 saakka.

Asemasota alkoi joulukuun alkupäivinä 1941 ja päättyi Puna-armeijan hyökkäykseen Karjalan kannaksella 9. kesäkuuta 1944.

Kesän 1944 torjuntataisteluissa suomalaisjoukot onnistuivat vetäytymään pääosin taistelukuntoisina taaemmille puolustusasemille ja pysäyttämään puna-armeijan hyökkäyksen vuoden 1940 rajan itäpuolelle. Näistä asemista luovuttiin kun Neuvostoliitto luopui vaatimuksestaan ehdottomasta antautumisesta.

Aseet vaikenivat rintamilla 4. syyskuuta 1944.

Maailmansota päättyi Euroopassa toukokuussa 1945. Suomi joutui rauhansopimuksen mukaan luovuttamaan Neuvostoliitolle alueita, joita Suomen armeija ei ollut menettänyt. Välirauhansopimuksen mukaiset rajat vahvistettiin 1947 Pariisin rauhansopimuksessa.

Jaakko Rantasen kantakortti merkintöjen mukaan hän on osallistunut taisteluihin Talvisodassa Karjalan kannaksella: Pasuri, Salmenkaita, Kaskiselkä ja Jatkosodassa Laatokan Karjalassa: Korpiselkä, Jalovaara, Hyrsylä, Yläjoki, Sotjärven - Säämäjärven kannas, Kutismajoki, Prääsä, Petroskoi - Suunu - Syväri, (Juksova, Gora, Lotinanpelto), Voimalaitos ja Karjalan kannas, Valkeasaari ja Viipurinlahti.
Aika jatkosodassa: 18.6.1941...16.11.1944.

Erikoiskoulutukset, sotilasarvo ja kunnianosoitukset

Erikoiskoulutus: Tykkimies, lähetti, tj:n tähystäjä.
Ylennetty korpraaliksi 12.11.1941.
Ylennetty alikersantiksi 4.6.1968.
Talvisodan ja jatkosodan muistometallien lisäksi myönnetty sotilaallisesta urheudesta 2. luokan Vapaudenmitali 8.9.1941, Pky. n:o 9/41 ja 1. luokan Vapaudenmitali 4.6.1968

Kuvan valmist. Oy Foto Ab 1941
On todennäköistä että tässä pston komentaja Eino Tirronen luovuttaa Jaakolle 2. luokan Vapaudenmitali 1941.

Urheilu sota-aikana

Jaakko Rantanen kunnostautui sotaoloissa myös urheilussa. Muistona jälkipolville on jäänyt lukuisat palkinnot ja kunniakirjat juoksu- ja suunnistuskilpailuista.

Kilpailujoukkue, Jaakon n:o 45 Kuva: tuntematon